Siirsin seuraavan tekstin edellisen viestini lopusta, koska päätin alkaa tekemään yhteenvedon jokaisesta kuukaudesta ja sen sujumisesta.

Ensimmäinen "kuukausi" minulla oli periaatteessa viisi viikkoinen, koska aloitin 26.10:
vko 1: -0.9kg (4 päivää)
vko 2: -0.8kg
vko 3: +1.8kg (herkuttelu + turvotus toivottivat itsensä tervetulleiksi)
vko 4: -0.9kg
vko 5: -1.1.kg

Painoa tiputettu yhteensä -1.9kg.

Paino ei siis ole tippunut läheskään niin paljoa kuin keväällä ensimmäisen kuukauden aikana, jolloin se tipahti muistaakseni 5.6kg. Silloin olin paljon tiukemmalla linjalla kuin nyt, enkä useinkaan syönyt kalorimäärääni täyteen. Liikuin enemmän. Tosin olin myös tosi pöhnäisessä ja tukkoisessa kunnossa ja yli 6kg painavampi kuin aloittaessani jälleen kuukausi sitten.
Miksi minä selostan tällaisia asioita? Ehkä rauhoitellakseni itseäni? Olkapäälläni taitaa edelleen väkisin roikkua se sama piru joka yrittää jatkuvasti huutaa "Sinun olisi pitänyt tiputtaa tuossa ajassa paljon enemmän! Jos olisit syönyt vähemmän, painosi olisi tippunut enemmän! Olisit liikkunut enemmän! Olet herkutellutkin! Taidat taas epäonnistua!" jne. Miksi tuosta mullenythetikaikki-ajattelutavasta on niin pirun vaikea päästä eroon?

Maanantaina olisi pitänyt myös mitata vyötärönympärys (kerran kuussa). Unohdin tehdä sen, joten se siirtyi tiistaihin. Lukema oli sama kuin aloitettaessakin. Noh, ei huolta, se on välillä ollut jopa -4cm vähemmän. Peilikuva kuitenkin kertoo että ainakin vähän olen kaventunut ja suurin osa vaatteista ei kiristä. Myös avo on huomannut kaventumiseni. Tai vähintään kannustaakseen kehuu minun kaventuneen.

Kirjoitan tähän, millaisia muutoksia olen tähän mennessä pystynyt tekemään:
- Olen pienentänyt annoskokoja
- Juon ruokajuomana useammin vettä (ennen aina maitoa)
- Syön hitaammin ja kerralla vähemmän
- Ahmimiskohtaukset ovat jääneet pois
- Voin lopettaa syömisen kun tunnen olevani täynnä, en syö "väkisin"

Seuraavat virstanpylväät:
- Lopettaa painosta stressaaminen ja keskittyä olennaiseen, tapojen muuttamiseen
- Lisätä liikuntaa
- Syödä vielä useampi ateria päivässä (nyt 3-4)
- Lisätä kasviksia, hedelmiä ja juureksia 

Jälleen on maanantai. Aika kuluu loppujen lopuksi kovin nopeasti. Nyt taitaa olla taas kuukausi keventelyä takana. Toivottavasti jatkuu samaan malliin. Tällä kertaa voi ehkä sanoa, että alku on ollut hankala. Aloittaminen ja itsensä ruotuunlaitto oli kamalan vaikeaa, tuntui ettei millään olisi voimia tähän ja urakka on loputon (ajattelin vain laihtumista). Nyt jälkeenpäin ajatellen tuo on ehkä parempi vaihtoehto. Lähteä pienin muutoksin ja pikkuhiljaa enemmän innostuen liikkeelle, kuin suin päin purjeet tuulta päin. Ehkä todennäköisyys luovuttaa tai luisia takaisin vanhaan pienenee? Toivon ainakin niin.

Lauantaina halusin käydä vaa'alla koska olo tuntui erityisen kevyeltä. Vaaka näytti alinta painoa sitten aloituksen ja lupaili hirmuista pudotusta. Turvotukset alkavat viimein helpottaa. Eilen illalla tuli kuitenkin herkuteltua vähän liikaa ja taisipa kaloritkin mennä yli. En taaskaan jaksanut merkitä niitä viimeisiä syömisiä Keventäjiin ylös. Naposteltiin valkohomejuustoa ja pipareita BB:tä katsellessa avon kanssa :/ Jos jotain positiivista, niin en ahminut ja lopetin ennen kuin tuli ähky. Enkä ole ottanut tuosta mitään morkkista! Olenkohan mä oppinu jo hallitsemaan hieman ajatuksiani?

Luultavasti johtuen tuosta mässäämisestä, vaaka näytti tänä aamuna hieman vähemmän pudotusta kuin lauantaina, mutta ei se mitään, tiputusta tuli silti -1.1kg! Se on tosi paljon viikkotiputukseksi, mutta tiedän ettei se ole pelkkää rasvaa vaan ne on niitä "töhniä" mitkä oloani ovat pari viikkoa turvottaneet.

Eteenpäin, hitaasti mutta varmasti!

edittiä: siirrän tästä tekstistä nuo yhteenvedot uuteen viestiin)

Se on viikonloppu jälleen :) Mukavasti on tämäkin viikko mennyt. Kalorit eivät ole paukkuneet yli, vaikka olen syönyt tällä viikolla jopa pizzaa! Niin, minunhan piti olla ilman herkkuja jouluun asti.. Se ei nyt ihan onnistunut, mutta parempi että edes kohtuudessa niiden kanssa kuin total repsahtaminen ahmimaan niitä vanhoja kaloripommeja. Päivitänpä hieman viikon kulua, lähinnä itseäni ajatellen:

Maanantaina olin koulussa aamusta pitkälle iltapäivään. Kävin myös koulussa syömässä, jotten kuole nälkään ennen kotiinpääsyä. Annoskoko oli sopiva (Miten onkin, että koulussa sopivat annoskoot tulee helpommin kuin kotona.. olisko sosiaalinen paine? "En kyllä kehtaa ottaa enempää") ja nälkä lähti. Onneksi koululla on ihan hyvät ruoat. Ainoa ärsyttävä puoli vain on, että niiden kalorimäärät joutuu "arvailemaan" eikä kaikkia ruokia todellakaan löydy Keventäjistä. Välipalana mulla oli mukana banaania ja siitä sai mukavasti energiaa ennen kotiinpääsyä.

Tiistaikin meni koulussa, kävin myös koululla syömässä keittoa, joka oli lähinnä pelkkää perunaa. Kotona söin "herkkuruokaani", eli naudanlihasuikaleita kasviksilla ja hieman riisiä. Välipalatkin näkyy olleen sopivia.

Keskiviikon olin kotona kipeänä, mahakipujen ja päänsäryn vuoksi. Jälleen eilistä naudanlihasuikalejuttua ja pari välipalaa. Viimeisin välipala on jäänyt merkkaamatta ylös. Tsot tsot. Jokaisen suupalani olen punninnut ja kirjannut lapuille (ja syönyt tietoisen kalorimäärän jo etukäteen ettei kalorit ylity) mutta tuo Keventäjiin merkkaaminen on jäänyt. Siinä pitää kyllä ottaa itseään niskasta kiinni. On hyvä merkata tuonne kaikki myöhempääkin tarkastelua varten.

Torstaina nukuin "pommiin". Oli tarkoitus mennä koululle heti aamusta, mutta meninkin vasta puolen päivän maissa. Lähdin kiireessä enkä syönyt mitään. Virhe. Pärjäsin laittikokiksen voimalla ilta yhdeksään asti! Tai oli pakko, koska hommia en voinut jättää kesken. Lähdettyäni koululta päätin hakea hyvällä omalla tunnolla ruokaa paikallisesta kiinalaisesta, käytettävissä kun oli aika roima määrä kaloreita. Päädyin pizzaan, jossa oli mm. aurajuustoa, banaania, ananasta ja tonnikalaa sekä pekonia :D Kuulostaa siis varsinaiselta kaloripommilta. Söin siitä kuitenkin vain puolet, hitaasti nautiskellen. Ennen olisin vetänyt sen ahmien kerralla. Hyvä minä. Makeannälkä iski myöhemmin (ylläri ylläri, tässä se syömättömyys kostautui). Etsin netistä reseptin ja tein pellillisen kaurakeksejä. Onneksi en sortunut ahmimaan niitäkään. En merkannut mitään ylös.

Perjantaina oli helppo päivä, käväisin vain koululla ja tulin heti kotiin. Otin päikkärit ja koko iltapäivä meni siivotessa. Siinä kului kaloreita mukavasti :) Söin toisen puoliskon pizzastani hyvällä omalla tunnolla. Päivän kalorit olivat joka tapauksessa alle rajan, joten ei mitään morkkiksen tapaistakaan tuosta pizzan syönnistä havaittavissa \o/
Kävimme myös kaupassa täydentämässä ruokavarastoja. Tuo uusi marketti on niin ihana. Kerrankin kauppa jonka karkkihyllyt on sijoitettu NIIN fiksusti, että ne tulee automaattisesti/ajattelematta kierrettyä helposti. Samoin myös sipsi- ja limsaosasto. Olen käynyt siellä jo kymmeniä kertoja ostamatta mitään herkkuja. Tällä kertaa halusin kuitenkin jotain ostaa, joten ostin paria erilaista juustoa, dippiä, porkkanoita ja kurkkua, sekä laittikokista. Päivän kalorien loppusaldo jäi alle rajan, dippailin kurkkua ja porkkanaa ja niillä se herkutteluhalu talttui. Valkohomejuustoa söin kokonaista 8g, tuorejuustoa 10g :D

Tänään nukuttiin pitkään, olipas ihanaa. Heti herättyäni pistin riisipuuron tulille, enkä ottanut heti aamupalaa kuten yleensä. Riisipuuron kanssa meillä oli ingmanin kevyttä marjakeittoa, jossa on vain 15kcal/100g! Suosittelen, oli tosi hyvää :)

Toivottavasti sunnuntaikin sujuu yhtä mukavasti ja maanantaina vaaka näyttäisi miinusta. Liikkunut en ole vieläkään yhtään. En ota siitä huonoa omaatuntoa, mutta jotain tarttis tehrä!

On niin kiire kouluhommien kanssa, etten ole vieläkään ehtinyt oikein uppoutua bloggaamisen ihmeelliseen maailmaan.. josta johtuen näistä päivityksistä tulee pitkiä kuin nälkävuosi...

Asiaan. Viime viikko meni hyvin. Olisi toki voinut mennä paremminkin. Kaiken punnasin ja pistin ylös, lauantaita lukuunottamatta, jolloin olin siis pikkujouluissa. Lauantaina varmaankin paukkui kalorit ylös, koska minä joka ei alkoholiin yleensä koske, join muutaman. Kotona tosin olin jo ennen yhtä. Noh, tuosta en mitään stressiä ottanut, koska olin varautunut siihen etukäteen. Ja listalta tilasin kevyttä kanaa :)

Sanokaapas, miksi sitä on niin armoton itselleen? Olen tätä miettinyt aiemminkin, mutta tuosta ajattelutavasta on pirun vaikea päästä erilleen, mitä tulee painonhallintaan. Realistisesti ajateltuna viime viikko meni ihan helvetin hyvin. Kalorit ei tainneet mennä yli kuin silloin lauantaina, merkkasin tunnollisesti kaiken. Kuitenkin tekee mieli ruoskia itseään siitä, ettet sinä vieläkään pysty siihen ja siihen, etkä tuohon ja tuokin kyllä meni vähän huonosti! Yritän heti parantaa tapani, joten en ala tähän nilittämään niistä pikkuasioista.

Niin joo. Se punnitus. -800g :) Ei nyt ihan alimpiin lukemiin päästy vielä takas, mutta etiäpäin sano mummo hangessa.

Koska mulla on koko ajan älytön kiire koulun kanssa, niin en ole jaksanut päivittää blogia hetkeen. Tässä kopio tekstistäni erääseen toiseen paikkaan... jossa siis selvitystä viime viikosta:

"On ollut muka niin kiire, ettei ole ehtinyt päikkyäkään päivittelemään, saati selailemaan foorumia. Ja kiire on sitten kostautunut - ja pahasti. Jos olen kotona päivän, pystyn tosi hyvin kontrolloimaan syömisiäni ja pitämään ateriavälit sopivina, samoin ateriakoot ym. Viime viikko oli kauhean kiireinen koulun vuoksi (ja sama tahti jatkuu). Alkuviikosta en saanut tehtyä eväitä kouluun mukaan, enkä käynyt koulussakaan syömässä --> se kostautui aina loppupäivästä. Lisäksi söin vieläpä herkkuja ja lopulta suostuin käymään ulkona syömässä, kahdesti! Siis ihan total perseelleen mennyt viikko Viikonloppuna olin porukoilla isänpäivän vietossa, siellä ei herkkuja ollut (muuta kuin isänpäiväkakku) enkä syönyt liikaa.. mutta tiesin jo odottaa maanantaina että tiputusta tuskin tulee.

Järkytys oli suuri, kun paino oli noussut 1.8 kiloa! Eli +100g aloituspainosta! Piti ihan istua alas ja rauhoitella itseään. Koska totuushan on ettei viikossa voi mitenkään lihoa kahta kiloa --> siis että kertynyt paino olisi pelkkää rasvaa. Olin joka tapauksessa ihan turvoksissa ja ei kai tuo mikään ihme ollutkaan noilla syömisillä. Lisäksi odottelen menkkoja alkavaksi ja tiedän että niiden aikaan turpoan kuin rantapallo.

Olen tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että sain nollattua tilanteen päässäni --> en heittänyt kirvestä kaivoon vaan olen enemmänkin "mitä opin tästä"- asenteella nyt. Joten ei se auta kuin jatkaa vain, ei tähän mikään kaadu. Ja hauskinta on, että tänä aamuna vaaka näytti jo -700g tuosta maanantaista.. että eiköhän se tästä "

Nyt ollaan jo torstaissa eli viikon puolivälissä... Ja "ruodussa" olen pysynyt. Helposti! Joten kyllä se tästä taas. Pitää vaan yrittää tolkuttaa itselleen tolkuttamasta päästyään, että tämän projektin (as I like to call it) ei tarvitse kaatua repsahduksiin. Pääasia on että suurimman osan ajasta saa syötyä terveellisesti ja kohtuudella (Ne määrät on mulle se kompastuskivi) niin eiköhän ne uudet ruokailutottumukset ajan kanssa iskostu takaraivoon asti. Suurin osa ajasta tarkoittaa tietysti että joka päivä pyrin em. mainittuihin asioihin, eikä se tarkoita sitä että välillä voi tosta noin vaan viikonkin löysäillä.. vaan sitä että jos niin pääsee käymään, niin kaiken ei tarvitse, eikä saa loppua siihen. Se ei tarkoita että koko "yritys" on tuhoon tuomittu. Näinhän mulle on käynyt lukemattomia kertoja ennenkin.

Liikunta on taas ollut kovin kovin vähäistä. Mistähän hitosta mä sitä motivaatiota taas kaivaisin sen suhteen? Noh, pääasia että ruokailu ja syömiset pysyy nyt "kaidalla tiellä". Niillä se suurin vaikutus painon putoamiseen kuitenkin on. Tämä pimeä ja synkkä syksy vaan vie viimeisetkin halut pistää nokkansa ulos yhtään enempää kuin on pakko.