Koska mulla on koko ajan älytön kiire koulun kanssa, niin en ole jaksanut päivittää blogia hetkeen. Tässä kopio tekstistäni erääseen toiseen paikkaan... jossa siis selvitystä viime viikosta:

"On ollut muka niin kiire, ettei ole ehtinyt päikkyäkään päivittelemään, saati selailemaan foorumia. Ja kiire on sitten kostautunut - ja pahasti. Jos olen kotona päivän, pystyn tosi hyvin kontrolloimaan syömisiäni ja pitämään ateriavälit sopivina, samoin ateriakoot ym. Viime viikko oli kauhean kiireinen koulun vuoksi (ja sama tahti jatkuu). Alkuviikosta en saanut tehtyä eväitä kouluun mukaan, enkä käynyt koulussakaan syömässä --> se kostautui aina loppupäivästä. Lisäksi söin vieläpä herkkuja ja lopulta suostuin käymään ulkona syömässä, kahdesti! Siis ihan total perseelleen mennyt viikko Viikonloppuna olin porukoilla isänpäivän vietossa, siellä ei herkkuja ollut (muuta kuin isänpäiväkakku) enkä syönyt liikaa.. mutta tiesin jo odottaa maanantaina että tiputusta tuskin tulee.

Järkytys oli suuri, kun paino oli noussut 1.8 kiloa! Eli +100g aloituspainosta! Piti ihan istua alas ja rauhoitella itseään. Koska totuushan on ettei viikossa voi mitenkään lihoa kahta kiloa --> siis että kertynyt paino olisi pelkkää rasvaa. Olin joka tapauksessa ihan turvoksissa ja ei kai tuo mikään ihme ollutkaan noilla syömisillä. Lisäksi odottelen menkkoja alkavaksi ja tiedän että niiden aikaan turpoan kuin rantapallo.

Olen tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että sain nollattua tilanteen päässäni --> en heittänyt kirvestä kaivoon vaan olen enemmänkin "mitä opin tästä"- asenteella nyt. Joten ei se auta kuin jatkaa vain, ei tähän mikään kaadu. Ja hauskinta on, että tänä aamuna vaaka näytti jo -700g tuosta maanantaista.. että eiköhän se tästä "

Nyt ollaan jo torstaissa eli viikon puolivälissä... Ja "ruodussa" olen pysynyt. Helposti! Joten kyllä se tästä taas. Pitää vaan yrittää tolkuttaa itselleen tolkuttamasta päästyään, että tämän projektin (as I like to call it) ei tarvitse kaatua repsahduksiin. Pääasia on että suurimman osan ajasta saa syötyä terveellisesti ja kohtuudella (Ne määrät on mulle se kompastuskivi) niin eiköhän ne uudet ruokailutottumukset ajan kanssa iskostu takaraivoon asti. Suurin osa ajasta tarkoittaa tietysti että joka päivä pyrin em. mainittuihin asioihin, eikä se tarkoita sitä että välillä voi tosta noin vaan viikonkin löysäillä.. vaan sitä että jos niin pääsee käymään, niin kaiken ei tarvitse, eikä saa loppua siihen. Se ei tarkoita että koko "yritys" on tuhoon tuomittu. Näinhän mulle on käynyt lukemattomia kertoja ennenkin.

Liikunta on taas ollut kovin kovin vähäistä. Mistähän hitosta mä sitä motivaatiota taas kaivaisin sen suhteen? Noh, pääasia että ruokailu ja syömiset pysyy nyt "kaidalla tiellä". Niillä se suurin vaikutus painon putoamiseen kuitenkin on. Tämä pimeä ja synkkä syksy vaan vie viimeisetkin halut pistää nokkansa ulos yhtään enempää kuin on pakko.