Ehei, vaan bloggaus- ja laihistauko. Välillä täytyy vähän löysätä pipoa. En suinkaan ole lopettanut enkä lopettamassa projektiani, mutta välillä tarvitsee taukoa. Herkkulakko ei aivan pääsiäiseen asti pitänyt, mutta ei se mitään, en ole kuitenkaan sortunut ahmintaan, vaikka herkkujakin olen syönyt, välillä reippaastikin. Ruokia en ole jaksanut punnita kahteen viikkoon ja päätin olla ottamatta siitä mitään stressiä ja katsoa, miten osaan itse arvioida syömisiäni.

Toissaviikko oli todella vaikea henkisesti. Masennus ei ota helpottaakseen. En saanut juuri mitään aikaiseksi, olin vain sisällä, verhot kiinni. Ainoa mitä sain tehtyä, kiitos kannustavan opettajani koululta, oli ajan varaaminen psykiatrian klinikalle (sairasloman hakemista varten, terapeutillahan käyn muutenkin). Aika oli 2.4 ja sain kuukauden sairasloman, jolla siis olen para-aikaa. Lisäksi sain mielialalääkkeet. Aloitin ne viikko sitten. 3 ensimmäistä päivää olo oli aivan järkyttävä, sivuoireet kiusasivat oikein kunnolla. Oksetti, kuvotti, en saanut syötyä, palelsi, hikoilutti, hampaat kalisi, silmissä vilisi tähtiä jne. Ainoa mitä pystyin tekemään, oli paikoillaan oleminen. Mutta loppuviikkoa kohden oireet ovat vähentyneet koko ajan, tällä hetkellä ikävin asia on jatkuva jalkojen paleleminen. Vaikutus mielialaan pitäisi alkaa näkyä parin viikon sisällä.

2.4 punnitus näytti +-0:aa. Se oli ensimmäinen jumiviikko. Otti hieman tiukalle, mutta luulen että sisällä mähöämiseni kostautui, silloin myös luultavasti söinkin liikaa. Paino ei kuitenkaan onneksi noussut, vaikka pelkäsinkin sitä hieman. Eli periaatteessa kolmisen viikkoa meni erittäin vähäisillä pudotuksilla, kunnes jumahti kokonaan.
Tänään asia on kuitenkin toisin. Asiaan vaikuttaa luultavasti se, että ruokahaluni oli kadoksissa koko alkuviikon viime viikolla. Loppuviikosta taas olen liikkunut todella paljon koiratreenien ym. juttujen muodossa. Vaaka näytti tänään pudotusta -2kg =D Rysähti sitten oikein kunnolla kerralla. Toivotaan että pysyykin poissa, mutta epäilen ettei kaikki tuo todellakaan ole sitä rasvaa, jota on lähtenyt.

Toinen iloinen asia oli, että sain itseni 2.4 sinne uimahallille. Uimapuku jonka tilasin oli oikein hyvä. Uintireissu oli ihana, miten sitä voikin unohtaa sen, kuinka ihanaa uiminen on. Menin heti kun halli aukesi. Ihmisiä oli sopivasti, suurin osa vanhuksia. Tietty päässä vilisi ajatukset toisten tuijottamisesta, mutta unohdin ne pian. Menen uudelleenkin, kunhan halli taas aukeaa pääsiäispyhien jälkeen, eli huomenna :) Crosserilla en ole polkenut, koska olen halunnut parantaa polven rauhassa, tänään voisi kokeilla sitäkin.

Jatkan samalla linjalla, en punnitse tällä hetkellä ruokiani. Jos näyttää siltä että alan lipsua, niin palaan takaisin punnituksiin/merkkaamiseen. Se voi olla myös aiheellista siinä vaiheessa kun paino on laskenut paljon ja päivittäinen kaloritarve on merkittävästi jo pienempi. Nyt olen tiputtanut painoa yhteensä 11.1kg ja BMI on pudonnut 3,7 yksikköä. Hyvä minä.